
Suomen Hemofiliayhdistyksen kunniajäsen, pitkäaikainen rahastonhoitaja, kirjanpitäjä ja hallituksen jäsen Hannu Haaranen menehtyi 21.6.2025 vakavan tapaturman seurauksena. Hän oli kuollessaan 69-vuotias. Hannu syntyi 22.7.1955 Karhulassa.
Hannu teki lähes kolmen vuosikymmenen mittaisen työrupeaman Hemofiliayhdistyksen talousasioiden parissa ja hallitustyössä. Hän oli yksi yhdistyksen pitkäaikaisimmista ja sitoutuneimmista toimijoista.
Hannulla todettiin vaikea A-hemofilia jo varhaislapsuudessa Ruotsissa. Diagnoosi vahvistettiin myöhemmin myös Suomessa, jonne perhe palasi. Tuolloin hemofiliaa sairastavien lasten hoito oli keskitetty Helsingin Lastenklinikalle, ja erityisesti osasto 2 tuli Hannulle tutuksi, vaikka perhe asui vielä Kotkan seudulla. Myöhemmin perhe muutti Lahteen, missä Hannu valmistui Lahden Kauppaoppilaitoksesta yo-merkonomiksi.
Isänsä Ension menehdyttyä äkillisesti 1980-luvulla Hannu jäi asumaan Lahteen äitinsä Ailan kanssa. Hän aloitti tuolloin pitkän uransa tilitoimistoyrittäjänä, ja yrityksen kautta hoidettiin myös Hemofiliayhdistyksen taloushallintoa. Yrittäjän arkeen liittyvät ilot ja haasteet tulivat Hannulle tutuiksi. Kesäpaikka Kotkan seudun merenrannalla tarjosi tärkeää hengähdystaukoa ja virkistystä. Hannu piti lämpimistä ilmastoista ja koki niiden helpottavan nivelkipuja – etenkin Espanjan Kanarian saaret muodostuivat hänelle mieluisaksi lomakohteeksi. Myös musiikin kuuntelu oli hänelle rakas harrastus.
Hannu toimi Hemofiliayhdistyksen hallituksessa vuosina 1991–2021 ja osallistui talousasioiden lisäksi aktiivisesti yhdistyksen muuhun toimintaan. Hän oli yhdistykselle luotettava tukipilari, jonka osaamista ja sitoutumista arvostettiin suuresti.
Tilitoimistotyöstä Hannu vetäytyi eläkkeelle vuosien 2004–2005 aikana. Vaikka hemofilian aiheuttamat liikkumisvaikeudet ja muut terveysongelmat verottivat jaksamista, Hannu säilytti positiivisen elämänasenteensa ja vireytensä. Hänen huolenpitonsa äidistään oli liikuttavaa. Ailan sairastuttua muistisairauteen Hannu halusi ja pystyi järjestämään äidilleen kotihoidon. Vaikka Lahden kotihoitoa kohtaan Hannu tunsi kiitollisuutta, oli varmasti raskasta seurata äidin sairauden etenemistä.
Arkeen toi iloa ja vaihtelua Hemofiliayhdistyksen ystäväpiiri, joka kokoontui aika ajoin lounaspöydän ääreen jakamaan kuulumisia.
Hannun tunteneet muistavat hänet aina ystävällisenä ja valoisana ihmisenä, joka oli myös hyvä kuuntelija muiden huolille.
Hannua jäivät kaipaamaan Aila-äiti, kollega ja perheystävä Mira Kukkola perheineen, serkut puolisoineen sekä monet ystävät Hemofiliayhdistyksen ajalta.
Markku Toiviainen
Timo Kontuniemi Kari Horko Markku Peltonen