PDSA E-News: September 27, 2024. Julkaisu- ja käännöslupa PDSA 2024. Kääntänyt Heli Lastikka.
ITP on hankinnainen autoimmuunisairaus. On satunnaisia raportteja perheistä, joissa useilla perheenjäsenillä on ITP, mikä viittaa perinnölliseen (tai geneettiseen) osatekijään. Henkilöillä, joilla on perinnöllinen verihiutaleiden häiriö, ei ole ITP:aa, mikä tarkoittaa, että heidän alhainen verihiutaleiden määrä johtuu taustalla olevasta sairaudesta verrattuna ”primaariseen” ITP:n tai ”toissijaiseen” ITP:n, jossa alhainen verihiutaleiden määrä johtuu immuunihyökkäyksestä verihiutaleita vastaan (joko sekundaarisessa ITP:ssa tai ilman tunnettua syytä primaarisessa ITP:ssa). On olemassa yksi ryhmä sairauksia, jotka voivat aiheuttaa sekundaarista ITP:aa, joka johtuu immuunijärjestelmän toiminnan tai säätelyn ongelmasta. Näitä kutsutaan synnynnäisiksi immuunihäiriöiksi (IEI) tai primäärisiksi immuunihäiriöiksi (PIRD).
Yhä useammat tutkimukset ovat osoittaneet, että muutokset genomissa (henkilön geneettinen rakenne) voivat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja niitä on löydetty IEI:stä.1,2 Nämä IEI:t voivat aiheuttaa sekundaarista ITP:aa, jos sairastuneilla yksilöillä on infektion sijasta eristetty alhainen verihiutaleiden määrä. Itse asiassa joillakin perheenjäsenillä, joilla on IEI, ei ehkä koskaan ole infektio-ongelmia. Tämä herättää kysymyksen: kuinka usein IEI:itä nähdään ITP:ssa ja kuinka usein ne jäävät diagnosoimatta?
American Society of Hematologyn (ASH) vuosikonferenssissa joulukuussa 2022 tarkasteltiin tapausta, joka osoitti geneettisen testauksen monimutkaisuutta. Yksi aiemmin raportoiduista julkaisuista vuodelta 2019 on osoittanut, että 65 % lapsista, joilla on Evansin oireyhtymä (aiheuttaa alhaista verihiutaleiden määrää ja autoimmuunista hemolyyttistä anemiaa), ja jotka kirjattiin Obs’Cerevance-rekisteriin (laaja lasten ITP-rekisteri Ranskassa) oli tunnistettu geneettinen poikkeavuus.
Erityisesti patogeeninen (eli sairautta aiheuttava) muunnos geenissä, jolla tiedettiin olevan rooli immuunijärjestelmässä, havaittiin geneettisellä testauksella.
Tutkijat ovat myös havainneet, että joskus nämä pienet vaihtelut geeneissä (kutsutaan yhden nukleotidin polymorfismeiksi tai SNP:iksi) voivat olla yleisempiä potilailla, joilla on krooninen tai refraktaarinenITP. Ei ole selvää, onko tämä totta, koska kroonisia/refraktorisia potilaita testataan todennäköisesti laajemmin (mukaan lukien geneettinen sekvensointi) kuin potilaita, joilla on äskettäin diagnosoitu ITP.
Meneillään on useita tutkimuksia, joissa tarkastellaan immuunitoiminnan (ja erityisesti immuunijärjestelmän toiminnan geneettisten muutosten) ja ITP:n välistä yhteyttä sekä lapsipotilailla että viime aikoina myös aikuispotilailla. Vaikka lastenlääkärit ovat jo pitkään epäilleet muutoksia kroonista ITP:aa sairastavien potilaiden immuunijärjestelmässä, geneettisten muutosten mahdollisuus aikuisten ITP:n syynä on uusi käsite, ja työ tällä alueella on vasta alkamassa.
Vie kotiin viesti: Kaikki kroonista ITP:aa sairastavat lapsipotilaat tulee seuloa IEI:n tai muun autoinflammatorisen sairauden varalta. Kroonisen ITP:n syyn tutkimuksia tulee harkita myös ITP:n häviämisen jälkeen tai uusien oireiden yhteydessä, potilailla, joilla on ollut ITP:aa. Uskotaan, että tällaisilla yksilöillä, joilla on ITP, on todennäköisesti epänormaali immuunivaste, ja tämän pitäisi käynnistää immuuniarviointi.
Viitteet:
PDSA Medical Advisorsin kommentit:
Nämä tulokset viittaavat siihen, että IEI:n tai muiden autoinflammatoristen häiriöiden testaamista tulisi harkita lapsipopulaatiossa, jolla on krooninen ITP, varsinkin jos siihen liittyy autoimmuuni hemolyyttinenanemia (Evansin oireyhtymä), koska tämä saattaa vaikuttaa seurantaan ja hoitoon. On todennäköistä, että ajan myötä kaikkien ITP:aa sairastavien lasten parannettu geneettinen arviointi tutkimuspohjalta tunnistaa uusia markkereita, jotka ennustavat riskejä ja vasteita tulevaisuudessa.